Vaalikone Presidentinvaalit

Kysymys: Maaliskuun alussa 2012 tulee voimaan perustuslain uudistus, joka kaventaa jonkin verran presidentin valtaoikeuksia ja lisää eduskunnan ja hallituksen valtaa. Mitä mieltä olet uudistuksen jälkeen presidentin valtaoikeuksista?

Valtaa on sopivasti.
Pidän perustuslain uudistusta hyvänä. Presidentti voi myös uuden perustuslain oloissa käyttää merkittävää valtaa. Ulkopolitiikan johtamiseen kuuluvat mm. Suomen suhteet YK:hon ja muihin kansainvälisiin järjestöihin sekä kahdenväliset suhteet, joilla on entistä suurempi merkitys globaalissa maailmassa. Myös Suomen suhteet Venäjään sekä Pohjoismaihin ja Baltiaan vaativat presidentiltä paljon huomiota. Presidentti hoitaa jatkossakin ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, toimii puolustusvoimien ylipäällikkönä ja hänellä on korkeaa nimitysvaltaa mm. oikeuslaitoksessa. Myös Suomen osallistumisesta kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan päättää tasavallan presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksen pohjalta ja eduskunnan kuulemisen jälkeen.

Perustuslain uudistus ratkaisi selkeästi Suomen edustautumisen EU:n huippukokouksissa, joissa Suomea edustaa pääministeri. Uudistus on tärkeä sen vuoksi, että pääministeri voi saada etukäteen eduskunnalta ohjeet asioissa, jotka vaativat Suomen kantoja. Muissa korkean tason EU-kokouksissa Suomea voi valtioneuvoston päätöksellä edustaa myös presidentti. Presidentin asiantuntemusta voidaan siis edelleen käyttää.... ks. Vaalikone Presidentinvaalit

Kysymys: Mitä mieltä olet Suomen Nato-jäsenyydestä?

Nato-jäsenyys ei nyt ole ajankohtainen, mutta asiaa on voitava harkita tarvittaessa uudestaan.
En kannata Suomen NATO-jäsenyyttä. Suomella ei ole tällä hetkellä mitään sellaista turvallisuusvajetta, jonka NATO-jäsenyys ratkaisisi. Nyt tekeillä oleva puolustusvoimauudistus ei vaikuta Suomen sotilaalliseen liittoutumattomuuteen.

Suomen on osallistuttava edelleen aktiivisesti kansainväliseen kriisinhallintaan, myös YK-johtoisiin operaatioihin. Meille on tärkeää myös pohjoismaisen turvallisuus- ja puolustusyhteistyön kehittyminen ja syventyminen pohjoismaisen solidaarisuusjulistuksen pohjalta. Myös EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikaa ja siihen sisältyvää yhteistä puolustuspolitiikaa pitää kehittää.

Pidän tärkeänä periaatetta, että Suomen turvallisuuspoliittisista ratkaisuista päätetään aina kotimaassa, eikä niitä ratkaista Moskovassa tai Washingtonissa. Pidän nykyisessä hallitusohjelmassa olevaa, kuuden puolueen yhteisesti hyväksymää kirjausta osuvana.
... ks. Vaalikone Presidentinvaalit

Kysymys: Suomea pyydettiin keväällä 2011 osallistumaan YK:n valtuuttamaan ja Naton johtamaan operaatioon Libyan lentokiellon valvomiseksi. Ruotsi lähetti hävittäjiään operaatioon. Suomi ei osallistunut. Oliko Suomen päätös jäädä sivuun

oikea ratkaisu, sillä Suomen on parempi keskittyä siviilikriisinhallintaan.
Pidän Suomelle oikeana roolina Libyan tilanteessa humanitaarista apua, siviilikriisinhallintaa ja demokratiatukea maan vakauttamiseksi.

Libyassa hallituksen ja opposition välisten yhteenottojen tilanne kärjistyi Benghazissa, jossa suuri määrä siviilejä oli joutunut sodan jalkoihin. YK:n turvallisuusneuvosto antoi mandaatin näiden siviilien suojelemiseksi sodan keskellä, ja päätöksen keskeinen peruste oli YK:ssa aiemmin hyväksytty suojeluvastuun periaate (responsibility to protect).

Sotilaalliset toimet Libyassa käynnisti vapaaehtoisten maiden joukko, joihin myös Ruotsi liittyi. YK:n mandaatin laveus johti siihen, että siviilien suojelusta sotilasoperaatio kasvoi laajaksi sotilaalliseksi tueksi Libyan oppositiolle, ja tämä johti Libyan pitkäaikaisen diktaattorin Muammar Gaddafin kaatumiseen.

YK:n mandaatin käyttö näin laajasti voi tulevaisuudessa johtaa siihen, että YK:n turvallisuusneuvostossa ei synny enää niin helposti YK:n suojeluvastuuta koskevia päätöksiä. Tämä on nähtävissä esimerkiksi Syyrian kohdalla, jossa siviilien suojelua juuri nyt tarvittaisiin, mutta turvallisuusneuvosto ei enää olekaan yksimielinen.... ks. Vaalikone Presidentinvaalit

Kysymys: Perustuslain mukaan pääministeri johtaa Suomen EU-politiikkaa ja edustaa Suomea EU:n valtionpäämiesten huippukokouksissa. Muihin EU-kokouksiin presidentti voi osallistua, jos hallitus niin erikseen päättää. Tulisiko mielestäsi presidentin osallistua esimerkiksi EU:n ja Venäjän välisiin kokouksiin?

Kyllä, mikäli kyseessä on erityisen tärkeä kokous.
Presidentin erityisosaamista kansainvälisissä suhteissa voi ja tulee käyttää Suomen eduksi. Presidentin käyttäminen esimerkiksi EU-Venäjä –huippukokouksessa voi olla tapa osoittaa, miten tärkeänä Suomi pitää jotakin kokouksessa esillä olevaa kysymystä.

Mielestäni on tärkeää, että Suomella on vain yksi ulkopolitiikka, ei erikseen presidentin ja hallituksen ulkopolitiikkaa. Sen vuoksi presidentin ja hallituksen koordinaation pitää toimia hyvin, mm. ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kautta, jonka voi kutsua koolle sekä presidentti että pääministeri. Jännitteen luominen ulkopolitiikassa presidentin ja hallituksen välille ei ole Suomen edun mukaista, vaan heikentää Suomen viestin näkyvyyttä ja kuuluvuutta maailmalla.
... ks. Vaalikone Presidentinvaalit

Kysymys: Presidentillä on oikeus armahtaa vankeja. Käytäntö on mielestäni

hyvä olla olemassa, mutta presidentin tulisi käyttää oikeuttaan maltillisesti.
Pidän tärkeänä, että ihmiskäsitykseemme ja arvoihimme kuuluva armon ja armahduksen mahdollisuus lainsäädännössämme säilyy, mutta presidentin on käytettävä tätä oikeutta harkiten ja maltillisesti.

Presidentin on lainsäädännön mukaan ennen armahdusta pyydettävä lausunto Korkeimmalta oikeudelta. Presidentin armahdusoikeuden rinnalle on vuonna 2006 syntynyt uusi lainsäädäntö, jonka mukaan Helsingin hovioikeus voi tehdä päätöksen elinkautisvangin pääsystä ehdonalaiseen vapauteen.
... ks. Vaalikone Presidentinvaalit

Kysymys: Venäjä on ilmoittanut käyttävänsä tällä vuosikymmenellä lähes 500 miljardia euroa asevoimiensa uudistamiseen ja varusteluohjelmaan. Miten tämä vaikuttaa Suomen turvallisuustilanteeseen?

Tilanne heikkenee jonkin verran.
Suomen ja Venäjän suhteen pitää myös tulevaisuudessa perustua hyvään yhteistyöhön ja ennakoitavaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Venäjän puolelta ei kohdistu Suomeen tällä hetkellä minkäänlaista turvallisuuspoliittista uhkaa.

Venäjän asevoimauudistuksen taustalla ovat 1990-luvun ongelmat ja modernisaation tarve Venäjän puolustuksessa. Venäjän omassa turvallisuuspoliittisessa ympäristössä on tapahtunut muutoksia niin Kaukasuksen alueella kuin sen eurooppalaisilla rajoilla mm. Baltian maiden ja Puolan NATO-jäsenyyden myötä.

Suomen tulee tarkasti seurata Venäjän asejärjestelmien kehitystä, mm. uusien Iskander-ohjusten sijoittamista. Omaan turvallisuustilanteeseemme Venäjän asevoimien modernisointi vaikuttaa välillisesti. Suomen puolustusta on hoidettava siten, että missään olosuhteissa millekään osapuolelle ei ole houkuttelevaa käyttää Suomen maaperää, ilmatilaa tai vesialuetta sotilaallisiin tarkoituksiin.
... ks. Vaalikone Presidentinvaalit

Kysymys: Tulisiko Suomen tulevaisuudessa osallistua kansainväliseen rauhanturvaamiseen ja kriisinhallintaan?

Enemmän kuin nykyisin.
Suomen tulisi osallistua nykyistä enemmän YK-johtoisiin rauhanturvaoperaatioihin. Tämä on tärkeää myös Suomen YK-turvaneuvostokampanjan vuoksi. Suomen pitäisi osallistua aktiivisemmin myös siviilikriisinhallintaan.

Kriisinhallintaan osallistumisessa on monia hyötyjä. Tärkein asia on kansainväliseen turvallisuustilanteeseen vaikuttaminen – uhat voivat nykyään syntyä maantieteellisesti myös kaukana esimerkiksi terrorismin, kansainvälisen rikollisuuden, huumekaupan, ihmiskaupan, ympäristökriisien tai hallitsemattomien pakolaisvirtojen muodossa. Näiden torjumiseen ja vakauden palauttamiseen tarvitaan kriisinhallintaa.

Suomi saa kriisinhallintatehtävissä myös tärkeää valmennusta avun antamiseen ja sen vastaanottamiseen. Samalla puolustusvoimat saa kokemusta kentältä muiden joukkojen toiminnasta ja varusteista. Kaikella tällä on suuri merkitys.

Siviilikriisinhallinnalla on entistä suurempi merkitys kriisien hoidossa. Suomen tulisi kouluttaa ja käyttää entistä enemmän eri alojen asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtävissä. Esimerkiksi konfliktien jälkeiset ympäristöongelmat vaativat entistä enemmän asiantuntemusta.
... ks. Vaalikone Presidentinvaalit

Kysymys: Kuvitellaan tilanne: YK:n neuvottelee maailmanlaajuista yleissopimusta seksuaalivähemmistöjen oikeuksista. YK:n pääsihteeri tarjoaa Suomelle isännöintimahdollisuutta prosessille, joka tekisi Suomesta kokouspaikan seuraavien vuosien ajaksi.

Samalla Suomi sitoutuisi ottamaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksien ajamisen kärkihankkeekseen ulkopolitiikassa ja presidentti kiertäisi maailmaa hankkimassa kannatusta sopimukselle. Miten toimisit tasavallan presidenttinä?

Suomi suostuisi ilman muuta kokouspaikaksi ja presidentti ryhtyisi voimallisesti ajamaan asiaa maailmalla, sillä Suomi saisi näkyvyyttä itselleen tärkeässä teemassa.
Suurten YK- tai muiden kansainvälisten kokouksien isännöinti on isäntämaalle aina suuri haaste. Onnistuessaan sellainen kokous voi tuoda vuosikausiksi maalle paljon goodwilliä. Tällainen oli esimerkiksi ETYK Helsingissä vuonna 1975. Suuret kokoukset tuovat kokousosanottajien lisäksi maahan myös paljon tiedotusvälineitä, ja julkisuus palvelee mm. matkailua. Kerrannaisvaikutukset ovat positiivisia.

Isäntämaa joutuu kokouksissa yleensä suurennuslasin alle - pystyykö se vakuuttamaan osallistujat syntyvän sopimuksen taakse, ja onko se kyvykäs etsimään kompromisseja, joita muut voivat hyväksyä. Esimerkiksi ilmastoasioissa Kioto 1997 oli menestys, Kööpenhaminan ilmastokokousta 2009 taas pidettiin epäonnistumisena.

Tasavallan presidenttinä harkitsisin yhdessä hallituksen kanssa esitetyn kokouksen kokonaisuutta ja sen onnistumisen mahdollisuuksia. Mikäli olisi näköpiirissä YK:n tavoitteleman sopimuksen synnyttäminen, ja sopimuksen sisältö olisi myös Suomen omien tavoitteiden mukainen, Suomi voisi kokousta isännöidä ja tehdä työtä sen onnistumisen eteen. Harkintaa pitää kuitenkin käyttää, koska epäonnistuneet kokousisännyydet muistetaan vähintään yhtä hyvin kuin onnistuneet.... ks. Vaalikone Presidentinvaalit

Kysymys: Kuvitellaan tilanne: Lääkärit uhkaavat lakolla ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos varoittaa ihmishenkien olevan vaarassa. Presidentin tulisi

vedota lakon osapuoliin ihmisten turvallisuuden takia, mutta ei ottaa selvää kantaa lakon oikeutukseen.
Presidentin ei tule puuttua Suomen laissa turvattuun lakko-oikeuteen. Poikkeuslainsäädännöstä tällaisissa tilanteissa päättää eduskunta.

Jos tilanne olisi jostakin syystä sellainen, että lakkoon liittyisi poikkeuksellisia, ihmisten henkeen tai terveyteen kohdistuvia riskejä, myös tasavallan presidentti voi asiaan mielipidevaikuttajana ottaa kantaa. Presidentin kannanilmaisu tulisi koordinoida hallituksen sekä mahdollisesti lakonuhkaa hoitavien työministerin ja valtakunnansovittelijan toimiston kanssa.
... ks. Vaalikone Presidentinvaalit

Kysymys: Väitetään, että rasismi ja vihapuhe ovat yleistyneet Suomessa. Presidentin tulisi kannanotoissaan

tuomita rasismi jyrkästi ja vaatia vähemmistöjen aseman parantamista.
Tämä vaalikone ei anna mahdollisuutta vastata myönteisesti kahteen eri väittämään. Olisin muuten sisällyttänyt vastaukseeni 1) rasismin tuomitsemisen, 2) vähemmistöjen kunnioittamisen ja tarvittaessa heidän asemansa parantamisen, 3) sananvapauden puolustamisen ja 4) maahanmuuttokeskustelun tärkeyden - ja keskustelussa voi mielestäni esittää erilaisia mielipiteitä ilman vihapuhetta ja rasismia.

On tärkeää, että presidentti osallistuu keskusteluun suvaitsevaisuudesta, kaikkien ihmisarvon kunnioittamisesta ja Suomen kansainvälisestä vastuusta pakolaisongelman korjaamiseksi ja lievittämiseksi. Eri maissa on kuitenkin hyvin erilaisia lainsäädäntöjä maahanmuuton suhteen, ja on aivan perusteltua vertailla erilaisia eurooppalaisia malleja - tai vaikkapa Suomen ja Kanadan lainsäädännön eroa. Presidentin pitää kannustaa kansalaisia myös tällaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Pakolaisasiat ovat myös osa Suomen ulkopolitiikkaa, koska Suomi tekee pakolaiskysymyksissä yhteistyössä YK:n ja sen erityisjärjestöjen kanssa.... ks. Vaalikone Presidentinvaalit

Kysymys: Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista toisen pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi?

Ei
Pidän tärkeänä sitä, että ruotsinkieliset Suomessa edelleen opiskelevat suomea ja suomenkieliset ruotsia. Kaksikielisyys on yksi Suomen valteista, ja antaa paremmat mahdollisuudet myös pohjoismaiseen yhteistyöhön, joka on lisääntymässä, ei vähenemässä. En pidä viisaana synnyttää Suomessa kieliriitaa.

Kansalaisten oikeusturvan kannalta on tärkeää, että he voivat saada edelleen palveluja omalla äidinkielellään.
... ks. Vaalikone Presidentinvaalit

Kysymys: Mitä linjaa Suomen tulee ajaa euroalueen kehittämisessä pitkällä aikavälillä?

Euroalueesta pitää luoda syvempi poliittinen ja taloudellinen liitto.
EU:n ja euroalueen kriisin ratkaiseminen on Suomelle tärkeä asia. Jos kriisi ei ratkea, tullaan siirtymään pienempiin yhteistyö- ja valuutta-alueisiin, jotka kykenevät noudattamaan yhteisiä pelisääntöjä. Pidän parhaana ratkaisumallin nykymuotoisen euroalueen säilymistä, jos maat kykenevät sopimaan yhteisistä pelisäännöistä, tarkemmasta valvonnasta ja sanktioista. Tämä edellyttää eurooppalaisen yhteistyön syvenemistä.

Esimerkiksi epäterve verokilpailu maiden välillä on saatava kuriin, ja veroparatiiseista luovuttava. Pankkien ja rahoituslaitosten on kannettava ottamansa riskit, ja sääntelyn on lisäännyttävä mm. erilaisilla johdannaismarkkinoilla. Moraalikatoon taloudessa on puututtava. Vain tiiviimpi poliittinen yhteistyö estää vallan siirtymisen kokonaan markkinavoimille.

Kaikissa tapauksissa on pidettävä mielessä B-suunnitelma, euroalueen hajaantuminen ja jakautuminen. Tällaisessa tilanteessa pärjäävät maat, jotka ovat hoitaneet oman taloutensa hyvin.... ks. Vaalikone Presidentinvaalit

Kysymys: Pitäisikö presidentin keskustella Venäjän johdon kanssa Karjalan palauttamisesta?

Ei, Karjalan palauttamiseen ei ole mitään syytä.
Rauhansopimusten historiassa maat ovat menettäneet tai saaneet erilaisia alueita. Näemme tämän myös katsomalla vanhoja Euroopan karttoja. Oma suhtautumiseni rauhansopimuksiin on kunnioittava - niitä ei yleensä kannata avata. Kysymykseen nykyisestä Karjalasta liittyy automaattisesti kysymys siitä venäläisestä väestöstä, joka nykyisin elää luovutetun Karjalan alueella.

YK.n erillisjärjestön puitteissa on luotu ns. Pinheiron periaatteet, joissa käsitellään siviiliväestön oikeuksia pakolaisuudessa ja rajojen muutosten yhteydessä. Pinheiron periaatteiden lähtökohtana on, että kaikilla on oikeus paluuseen alkuperäisille asuinseuduilleen, vaikka esimerkiksi rajat ovat sodan ja rauhansopimuksen jälkeen muuttuneet. Pidän nykykriiseissä Pinheiron periaatteita tärkeinä. Valitettavasti ne eivät olleet vielä olemassa toisen maailmansodan aikaan.

Presidenttinä ottaisin Venäjän johdon kanssa esiin kysymyksen maa- ja kiinteistöostojen vastavuoroisuudesta Suomen ja Venäjän välillä. Pelisääntöjen tulee olla molemmille osapuolille samat. Lisäksi lähialueiden vakaus ja taloudellinen kehitys on Suomelle tärkeää. Siksi lähialueyhteistyötä ja kansalaisjärjestöjen toimintaa lähialueilla on tuettava.... ks. Vaalikone Presidentinvaalit

Kysymys: Presidentti on tärkeä arvovaikuttaja. Mihin teemoihin uuden presidentin tulisi virkaan astumisensa jälkeen julkisissa kannanotoissaan ottaa ensimmäiseksi kantaa?

Koulutus.
Eriarvoisuus kasvaa Suomessa. Tämä kahtiajakautumisesta syntyvä sisäinen uhkakuva on Suomen suurin uhka tällä hetkellä. Tähän on myös presidentin puututtava. Meillä on 50 000 "kadonnutta nuorta" - nuoria vailla työ- tai opiskelupaikkaa. Joka päivä viisi alle 30-vuotiasta joutuu sairaseläkkeelle tai kuntoutukseen mm. mielenterveysongelmien ja masennuksen vuoksi.

Presidentti voi näissä kysymyksissä olla unilukkari ja kansakunnan tahtotilan muodostaja. Työttömyyttä vastaan taisteleminen vaatii hyvää sosiaalista turvaverkkoa, aktiivisia koulutusmahdollisuuksia, nuorten kohdalla enemmän oppisopimusjärjestelyjä ja työpajatoimintaa, sekä yrittäjyyteen kannustamista. Nuorisotakuu - nuoren oikeus koulutukseen tai työpaikkaan - on toteutettava.... ks. Vaalikone Presidentinvaalit

Kysymys: Tasa-arvoisen avioliittolain idea on, ettei laissa erotella ihmisiä sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen mukaan vaan myös samaa sukupuolta olevat voivat mennä naimisiin. Samalla laki toisi oikeuden adoptioon ja yhteiseen sukunimeen. Kannatatko sukupuolineutraalia avioliittolakia?

Kyllä, lain täytyy olla kaikille sama sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntauksesta riippumatta
Olen allekirjoittanut lakialoitteen tasa-arvoisesta avioliittolaista. Mielestäni lakiehdotus on kannatettava. On erikseen kirkon ratkaistavissa oleva kysymys, saavatko myös samaa sukupuolta olevat parit kirkollisen vihkimisen, kuten joissakin maissa jo tapahtuu.... ks. Vaalikone Presidentinvaalit

Kysymys: Tuleeko presidentin ottaa ihmisoikeuskysymykset esille vierailullaan maassa, jossa koetaan jatkuvasti vakavia ihmisoikeusloukkauksia?

Kyllä, ihmisoikeuksista ei tule tinkiä.
Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, ja on myös Suomen asia puuttua ihmisoikeusloukkauksiin maailmalla. Suuvallat - Venäjä, Kiina ja Yhdysvallat - eivät saa tehdä tästä poikkeusta.

Ihmisoikeuksiin kuuluvat myös työelämän oikeudet ja oikeus puhtaaseen ja terveelliseen ympäristöön. On suomalaisen tuotantoelämän kannalta tärkeää, että kilpailjamaamme pelaavat näissä asioissa samoilla pelisäännöillä. Suomalaista tuotantoa siirtyy nyt maailmalle myös sen vuoksi, että kilpailijamaat luistavat työelämän oikeuksista ja ympäristönsuojelusta. Presidenttinä olisin aloitteellinen myös työelämän ja ympäristön oikeuksissa maailmanlaajuisesti. Niiden edistäminen sopii hyvin Suomelle.

Ihmisoikeusloukkaukset lisäävät myös siirtolaisuutta ja pakolaisuutta. Niihin on sen vuoksi puututtava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.... ks. Vaalikone Presidentinvaalit

Kysymys: Kuuluuko presidentin uudenvuoden puheeseen ”Jumalan siunauksen” toivottaminen Suomen kansalle?

Kyllä, se on kaunis tapa.
Suomalaisen tradition vuoksi presidentin uudenvuoden puhe voidaan päättää "Jumalan siunaukseen" tai "Korkeimman siunaukseen". En näe siinä ongelmaa. Presidenttinä pitäisin kuitenkin huolen siitä, että puheeni loppu ei sulje pois toisia uskontokuntia tai uskonnottomia, sillä uskonnonvapaus kuuluu myös suomalaisiin perusarvoihin.... ks. Vaalikone Presidentinvaalit

Kysymys: Suomessa raskaudenkeskeytys on sallittu ja siitä säädetään laissa. Hyväksytkö abortin?

Kyllä, ihmisellä täytyy olla mahdollisuus valita raskaudenkeskeytys.
Lain säätämissä aikarajoissa raskaudenkeskeytykset ovat Suomessa lainmukaisia. On tärkeää, että nämä ratkaisut tehdään aina harkiten.

Hyvinvoinnin edistäminen, neuvonnan ja valistuksen lisääminen on paras keino ehkäistä epätoivoittuja raskauksia.

Päihde- ja huumeriippuvaisten äitien kohdalla tulisi harkita pakkohoidon mahdollisuutta silloin, kun sikiö on vaarassa.... ks. Vaalikone Presidentinvaalit

Kysymys: Positiivinen diskriminaatio tarkoittaa eriarvoisessa asemassa olevan yksilön tai ryhmän suosimista. Esimerkiksi Helsingin opetusvirasto jakaa lisärahaa kouluille, joissa on muun muassa paljon maahanmuuttajaoppilaita tai vanhemmilla alhainen koulutustaso. Miten suhtaudut positiiviseen diskriminaatioon?

Sitä pitäisi edistää ja varata sille oma määräraha, sillä se vie kohti tasa-arvoa vähentämällä eriarvoisuutta: siinä ei suosita vaan autetaan samalle viivalle
Maahanmuuttajavaltaisissa kouluissa lisärahoituksen tarvetta syntyy jo useammista kielistä. Pitkällä tähtäimellä yhteiskunnan lisäpanostus maahanmuuttajavaltaisiin kouluihin tuo yhteiskunnalle lisäresurssin - kotoutuminen Suomeen nopeutuu, ja saamme osaajia ja työntekijöitä, joilla on kielellisiä ja kulttuurisia valmiuksia pärjätä globaalistuvassa maailmassa. Suomi ei vielä täysin osaa hyödyntää maahanmuuttajataustaista väestöään heidän tuessaan alkuperäiselle kotimaalle. Esimerkiksi Suomen somalit ovat aktiivisia Somalian rauhanprosessin tukijoita, ja ovat auttaneet yrittäjyyden syntyä entisessä kotimaassaan.

Hyväksyn positiivisen erityiskohtelun myös Suomen omien kansallisten vähemmistöjen, saamelaisten ja romanien kohdalla. On tärkeää, että heidän kielensä ja kulttuurinsa Suomessa säilyy.

Valtaväestön kohdalla positiivista diskrimintaatiosta voidaan puhua esimerkiksi lukihäiriöstä tai muista oppimisvaikeuksista kärsivien kohdalla. On hyvin tärkeää, että koululaitos auttaa kaikkia pärjäämään.... ks. Vaalikone Presidentinvaalit

Kysymys: Hallitus tavoittelee ennusteita nopeampaa talouskasvua. Mitä mieltä olet tästä?

Se on hyvä tavoite, mutta vaikea saavuttaa. Pitää valmistautua pitkään hitaan kasvun aikaan.
Hallitustyöskentelyssä tavoitteiden tulee olla sekä realistisia että kunnianhimoisia. Olemme tulossa aikaan, jolloin entistä tärkeämmäksi muodostuu talouskasvun laatu. Laatua mitattaessa tulee ottaa käyttöön entistä parempia mittareita, jotka mittaavat elämänlaatua, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja koulutusta sekä muita arvoja, joita pidämme elämässä tärkeinä.

Tärkeää on myös hyvinvoinnin nykyistä tasaisempi jakautuminen. Taloudellisen eriarvoisuuden lisäksi on koulutukseen ja vaikuttamismahdollisuuksiin liittyvää eriarvoisuutta, joka jakaa suomalaisia. Myös tasa-arvo miesten ja naisten välillä, samapalkkaisuus ja perhevastuiden tasainen jakautuminen ovat tärkeitä asioita.

Alueiden väliset erot ovat myös kasvaneet. Suomea pitää kehittää tasaisesti siten, että maan kaikilla alueilla mahdollisuudet koulutukseen, työhön ja toimeentuloon säilyvät.... ks. Vaalikone Presidentinvaalit

Kysymys: Mikä on kantasi parveketupakointiin?

Kaikkea ei pidä säätää lainsäädännöllä. Asukkaalla on oikeus tupakoida parvekkeellaan, mikäli siitä ei koidu naapureille kohtuutonta haittaa.
Mäntyniemessä ei ole parveketta, presidentinlinnassa on. Presidenttinä en sallisi tupakointia presidentinlinnan parvekkeella, vaikka vieraana olisi sauhuttelevia kolleegoja.

Muiden parveketupakoijien kohdalla luottaisin valistukseen ja hyvään arviointikykyyn siten, että naapureille ei koidu haittaa. Tällaiset asiat olisi hyvä voida sopia taloyhtiöissä. Joissakin paikoissa myös katutupakoijat aiheuttavat roskaamista, ja olisi hyvä osoittaa taloyhtiöissä ja työpaikoilla paikka, jossa tupakoijat voivat ilman häiriötä ja roskaamista tupakoida, ellei ole sovittu kokonaan savuttomuudesta. Vihreä maailma on savuton.... ks. Vaalikone Presidentinvaalit

Kysymys: Pitäisikö Suomessa olla mahdollisuus eutanasiaan eli armokuolemaan?

Kyllä, toivon sen olevan mahdollista. Päätös voidaan kuitenkin tehdä vasta perusteellisen arvokeskustelun jälkeen.
Pitkäaikaissairaiden oikeus päättää omasta elämästään ja kuolemastaan on asia, joka vaatii perusteellisen keskustelun. Jokainen joka on seurannut saattohoidossa olevan ihmisen elämän hiipumista tietää miten vaikeasta asiasta on kysymys.

Jos eri maissa on tässä asiassa erilaiset lainsäädännöt, on mahdollista, että armokuolemaa etsitään maista joissa se on sallittua, esimerkiksi Sveitsistä. Tällöin taloudelliset mahdollisuudet sanelevat myös ihmisen viimeiset päivät.... ks. Vaalikone Presidentinvaalit

Kysymys: Onko presidentillä syytä olla virallinen puoliso (avioliitto tai rekisteröity parisuhde)?

Ei, presidentti voi hyvin olla yksineläjä
Parisuhdetta ei voi tasa-arvoisessa Suomessa asettaa minkään viran tai tehtävän ehdoksi. Esimerkiksi C.G.E. Mannerheim oli yksineläjä hoitaessaan tasavallan presidentin tehtävää, eikä se tehnyt hänestä huonoa presidenttiä.... ks. Vaalikone Presidentinvaalit

Kysymys: Kuinka suuri merkitys on sillä, että presidentti on tyylikäs ja edustava?

ei mitään merkitystä, asiaosaaminen ratkaisee
Presidentinvaalit eivät ole kauneuskilpailu. Asiaosaaminen ja asioiden hyvä hallinta ovat presidentin tärkeimmät ominaisuudet.

Presidentti joutuu työssään myös paljon edustamaan. Näissä tilaisuuksissa presidentin kommunkaatiokyky ja kielitaito ovat tärkeitä ominaisuuksia.

Tyylikkyys ja edustavuus ovat mielestäni enemmän presidentin sisäisiä kuin ulkoisia ominaisuuksia.... ks. Vaalikone Presidentinvaalit